Päämääränä rakkaus

Oviksen bongailu jatkuu.Olen jo koko hommaan turhautunut.Uskon sen jo menneen.En vaan tiedä milloin.Olen nyt tikuttanut kaksi kertaa päivässä että varmasti osuisi kohdalle,mutta ei vaan osu.Maanantaina munis oli jo niin iso että en usko sen olevan enää kasvamassa.Jatkan kuitenkin vielä pari päivää.Tämänhetkinen hormoonitasoni ei riitä noille digitaalisille laitteille.Niinpä tämä menee ohitse ja se suraava kerta tulee sitten joskus myöhemmin keväällä.Eihän tämä mikään yllätys ollut.Näin se meni viimeksikin ivf:n jälkeen.Kroppani ja hormoonini ovat vielä sekaisin hoitojen jälkeen.Toivon tämän kuitenkin normaalisoituvan seuraavaa yritystä varten.

Jotain hyvääkin on tapahtumassa tai toivon sen johtavan johonkin hyvään aikanaan.Olen menossa tapaamaan erästä miestä.En vielä tiedä milloin,mutta heti kun saamme aikataulun sopimaan yhteen.Jostain syystä tunnen vetoa häntä kohtaan ja se on molemminpuolista.Aika näyttää miten muuten mahdamme sopia yhteen.Minusta hän on oikea helmi jalokivien joukossa.

Tämä että uskaltaudun siirtymään eteenpäin johtuu siitä,että sain selkeän näyn.Siinä minulle elokuvan tavoin tuli selkeästi vastaus epäselviin kysymyksiin koskien toista miestä.Tätä on vaikea kuvailla tänne.Se oli sellainen tulevaisuuden tilanne näytelmä.Nyt kuitenkin tiedän mistä koko homma kiikastaa ja miksi emme koskaan päätyneet tämän pisemmälle emmekä päädy.Ystävyys kuitenkin jatkuu,vaikka uskon yhteydenpidon vähenevän entisestään.

Tämä varmaan tuntuu teistä oudolle,mutta olen näitä näkyjä saanut ennenkin.Edellisestä on jo aikaa ja silloinkin tekemäni ratkaisu tämmöisen näyn jälkeen oli oikea.Yleensä nämä tulevat valveilla ollessa.Niin kävi nytkin.Siksi tähän onkin helppo luottaa ja jo kokemuksenkin pohjalta olen oppinut erottamaan oikeat vääristä.

Kaikki on nyt niin selkeää mihin suuntaan elämääni pitää viedä.Itseni kanssa on vielä työstettävää,mutta se alkaa jo olemaan voiton puolella.Tapahtui nimittäin eräs juttu.Minulla on ollut ongelmia oman uskottavaksi tekemisen suhteen.En ole saanut muita ottamaan itseäni vakavasti ja siksi olen ollut pitkään tiettyjen ihmisten roskasanko ja niskaani on saanut vierittä monenlaisia asioita.Olen ollut syntipukki ja minut on haluttu pitää huonossa valossa.Sopeutumattomana ihmisenä työporukkaan.No nyt tuli se käännekohta vihdoinkin.Ainakin uskon niin.Sain meinaan kiusanhengen kiinni itse teosta ja pääsin ottamaan naamatusten yhteen.Nyt on tämä viimeinenkin kiusaajani saatu kiinni.Siksi uskon että tämä piina vihdoinkin loppuu.Nyt minulla on ainakin nimet ja todisteet ja voin sen viedä tarvittaessa eteenpäin.Oloni on nyt erittäin hyvä.Parasta tässä koko jutussa on se että oman työporukan kanssa minulla menee todella hyvin.On mennyt koko ajan ja koko ajan myöskin entisestään paranee.Näkymä tulevaisuuteen on nyt aika valoisa.Valoisampi kuin koskaan tätä ennen.

Sen verran vielä tästä lauantain vieraasta että.En häntä ole nyt kutsunut kylään.Haluan rauhoittaa tilanteen ja keskittyä nyt kokonaan uuteen tuttavuuteen.

Tänään se sitten tapahtui ja ei tapahtunut.Olen tuota ovista hermoillut ja luulin sen lipsahtaneen ohi huomaamattani.En kestänyt epävarmaa tilannetta joten varasin ajan klinikalle.Maksan ennemmin kun hermoilen turhasta.Niinpä asia katsottiin ja munarakkula löytyi 18 millisenä.Kasvuvaiheessa siis.Hyvä että se on vasta tulossa.Löytyi jotain muutakin,joka ei sinne kuulu,nimittäin…Kysta.Onneksi se oli hyvänlaatuinen 4millinen.Näitä tulee kuulemma hoitojen sivutuotteena.Onneksi tiesin jo jotain etukäteen enkä tajunnut sen enempää säikähtää vaikka ehdin kyllä hetken luulla että se sitten tästä vähäksi aikaa.No nyt homma jatkuu yhä oviksen pongailulla tasan 12 tunnin välein.En meinaan aio tätä missata sillä seuraava kerta saattaa mennä toukokuulle asti.

Viikonloppu meni ilman miesvierasta vaikka yöllä heräsin puhelimen soittoon ja yllätykseksi varattu soitteli ja olisi tullut kaverinsa kanssa kylään.En niitä päästänyt tänne.Näen varatun viikolla muissa merkeissä ja lupailin jutustella sitten lisää.

Tietoa Kystasta: http://www.nicehouse.fi/terveys/laakari/gynek.htm#9

Tänään alkoi taas oviksen pongailu.Negaahan se vielä näytti ja hailakkaa viivaa.Eniten pelottaa jospa sitä ei tulekkaan tai jospa se jo meni.Kierto kun on ollut nykyään mitä sattuu.Toivoisin sen kuitenkin nyt muuttuvan normaaliksi ja hormoonien toimivan niinkuin ennenkin.Toivottavasti pääsen ensiviikolla alkion siirtoon.Pitkän tauon jälkeen en enää muistanut miten se testi taas toimii,mutta hyvin se meni ja ei tarvinnut kun yhden tikun tälläkertaa enkä särkenyt lukulaitetta niinkun ekakerralla:)

Eilen sitten jouduin sen tekemään mitä olen välttänyt jo kohta puoli vuotta.Jouduin kertomaan työnjohtajalle tästä lapsettomuusprojektista.Minut oli taas kaavailtu työhön johon en voi tämän takia lähteä.Viimeksi vältin sen muilla syillä nyt kuitenkin jouduin selkä seinää vasten ja kertomaan miksi en ota tätä työtä vastaan.Sen jälkeen olo oli helpottunut ja on yhä.Työnjohtajalla on nyt ymmärtäväinen ilme kasvoilla ja suhtautuminen minuun muuttui täysin.Hän on jopa yliystävällinen.Nyt minun ei tarvitse tätä enää salailla ja oudot liikkeet työpaikallani kuittaantuu nyt järkevällä syyllä.Eräs kuitenkin oli pettynyt kun en hänen tarjoamaansa työtä ottanut vastaan nytkään.Valitettavasti en voi hänelle sitä kertoa miksi.Tiedän että se oli kova isku kun hän on niin koko ajan toivonut minua siihen ja asiointi kanssani on ollut helppoa.

Eilen sattui muutakin.Törmäsin toiseenmieheen tienpäällä ja hän sitten kilautti minulle heti kun pongasi minut.Turistiin siinä taas jokunen tovi kaikenlaista.Jotenkin se vaan on niin helppoa nykyään jutella.Meidän välit on jotenkin niin erinlaiset kun koskaan ennen.Vois sanoa että ollaan normaaleita.Välillä ei enää ole jännitettä ja odotusta turhista lupauksista.Me ollaan ystäviä muttei kuitenkaan sellaisia jolle voi kertoa aivan kaikesta.Asiat joista tietää toisen loukkaantuvan niin niitä yhä vältellään.Hyvä niin.

Tänään eräs ihminen teki mutkan matkaani.Olin jo ehtinyt tuudittautua tietoon ettei minun tarvitse osallistua auttamaan,mutta nyt olen siihen kumminkin joutumassa.Ajankohta ei voisi olla huonompi.En saisi stressata,mutta tämä lisää stressitasoa roimasti.Keskenmenon riski suurenee ja voi pahimmillaan lopettaa koko lapsensaanti projektini kokonaan.Kyse on kumminkin niin isosta asiasta että se saattaa kaataa koko elämäni jos tähän ryhdyn.

Tuttu vieraskaan ei ole itsestään ilmoitellut.Huomenna minun on pakko kysäistä onko hän tulossa vai ei.Luultavasti ei kun ei ole mitään kerran kuulunutkaan.Toivon silti että tulisi edes hetkeksi.Se kuitenkin piristää kummasti arkea.

En ensin meinannut kirjoittaa mitään,mutta päätin nyt sit kuitenkin.On niin laiskottanut etten edes ole oikein kenenkään vakkarin blogiin kommentoinut mitään.Anteeksi!Käyn kumminkin lukemassa ja olen hengessä mukana toivoen kaikkea hyvää.

Otin uuden linjan käyttöön toisen miehen suhteen  noin puolivuotta sitten ja se on pitänyt hyvin eiliseen saakka.Saamani textari häneltä iski syvälle sisälle ja sekoitti maailmani hetkeksi.Koko juttu lähti nyt siitä että yritin soittaa hänelle sunnuntaina(olemme jo pitkään olleet pelkällä soittolinjalla) No hän ei vastannut puheluun.Ihme kyllä se ei tuntunut pahalta.Lähinnä oudolta kun hän on yleensä aina vastannut nykyään.Syytä en tiedä miksi enkä halunnut tietääkään.Se jäi sitten siihen kun olin päättänyt etten textareita enää laita henkilökohtaisista asioistani.Ajattelin soitella sitten joskus toisella kertaa kun ajankohta on parempi.No häntä tämä jäi kumminkin vaivaamaan.Onhan se outoa kun yleensä laitan viestin jos ei vastaa ja selittelen miksi yritin soittaa jotta hän voi textarilla vastata sitten kun ja jos huvittaa.Hän laittoi kyselyn eilen (3päivää soittoyrityksen jälkeen)mitä asiaa minulla oli ja sitten viesti sisälsi myös paljon muutakin asiaa.Tämä jotenkin tuntui oudolta ja järkytyin kun en odottanut mitään.Vastasin siihen 2 tuntia myöhemmin ja textarilla koska oli jo myöhäistä ja tiesin hänen olevan jo nukkumassa.Muuten olisin soittanut.Sekä myös siksi niin myöhään kun en enää pidä puhelinta töissä mukana.Hän ei sitä tiedä että olen tämmöisenkin päätöksen tehnyt.En enää ole työaikana kenenkään saatavilla.

Se mikä minua tässä järkyttää yhä ja puristaa sydämmestä on se, että hän taas paljasti välittävänsä minusta ,eikä halua että katoan mihinkään.Se sattuu minuun yhä.Se että kaksi ihmistä välittää toisistaan yhä niin paljon,mutta silti ei päädytä yhteen.Hän ei pääse minusta yli ,enkä minä näköjään hänestä yli.Silti jatkamme elämäämme erikseen etsien kumppania itsellemme muualta.Luulin meidän olevan jo vaiheessa pelkkiä ystäviä.Ei tunteita.Ei vastaus velvoitetta.Nyt hän kuitenkin hätääntyi että olen mahdollisesti suuttunut hänelle tai katoamassa ulottumattomiin  kun hän ei vastannut puheluuni ja minä en ole yrittänyt ottaa häneen uudestaan uhteyttä.

Olen nyt tästä shokista toipunut ja jatkan kuten ennenkin.Olkoon tämä kerta nyt poikkeus.Nyt palaan kuitenkin takaisin soittolinjalle,koska se tuntuu sopivan meidän tilanteeseen kaikkein parhaiten.Tai oikeastaan se sopii minulle kaikkein parhaiten.Se kun ei tunnu pahalle, eikä niin läheiselle suhteelle kun textareiden laitto.Eikä se myöskään jää pelkäksi yksinpuheluksi vaan on vuorovaikutteisempaa.Ei tarvitse odottaa vastaako toinen vai ei.

Viikko lähti käyntiin nopeasti ja rahaa on mennyt ihan liikaa.Eniten ottaa päähän tuo autojenhuolto ihmisten huolimattomuus.Jouduin nyt viemään jo toisen kerran auton heidän mokan takia.Kaiken lisäksi he olivat tehneet myös nyt sellaista työtä autoon jota en ollut pyytänyt.Laskukin oli sitten kiva ylläri eli lähes 400 euroa.Tajusin sen vasta kotona,joten turha enää valittaa.Autoa en kuitenkaan enää sinne vie.Se on varmaa.

Muuten elämä menee koko ajan parempaan suuntaan.Olen noudattanut annettua ohjetta ja tehnyt(listannut) rästihommia yhden kerrallaan pois pyörimästä.Ne yllättäin vähenevät vaikka uusia tuleekin koko ajan tilalle.Elämäni selkiytyy ja yksinkertaistuu koko ajan.Tämä on ollut hidasta.Nyt tulee jo kaksi vuotta täyteen tätä sekasortoista vaihetta.Puurovaiheesta on nyt tultu jo selkeään listaan.Luulin etten ikinä selviä ja saa asioita järjestykseen.Onhan tässä elämässäni toki töitä vielä paljonkin,enkä vielä ole valmis nopeatempoiseen elämänrytmiin,mutta suunta on oikea.Voisi sanoa että alan löytämään elämään tasapainon eri asioiden välillä.

Sillon kun muutin tähän ja vielä vuosi sitten en kyennyt muuta kun käymään töissä ja pesemään pyykkiä.Jäi siivoamatta ja tiskaamatta,en tehnyt ruokaa.Mikään ei sujunut.Tuntui että saa vaan aikaan isomman kaaoksen kun yrittää jotain asiaa setviä.Nyt jo arki sujuu.Siivoan,laitan ruokaa,tiskaan,pesen pyykit,huolehdin itsestäni jne.On jo aikaa ja jaksaa tehdä paljon muutakin.Olen jopa opetellut uusia asioitakin.Vielä on kuitenkin tehtävää ja opittavaa,mutta nyt  on mentävä,sillä työt kutsuu tekijäänsä….

Perjantai olikin jännittävä päivä.Meille ilmoitettiin kuka saa jäädä ja ketkä lomautetaan.Lopputili tuli 8 hengelle ja loput lomautettiin kuukaudeksi.Niinpä olen kuukauden lomautettuna maaliskuussa.

Lauantaina tuttu vieras saapui kylään.En oikein tiedä.Jotenkin meidän tilanne on outo ja toisaalta taas ihan ok.No aika näyttää mihin asiat menevät.Nyt saattaakin tulla tauko tai ainakin hän ei jouda olemaan kovin kauaa aikaa.

Mitäpä tänään.Liityin muuten naamakirjaan ja siellä on aikaa mennyt etsiessä tuttuja.Etsintä yhä jatkuu.Yritän tänään viettää rentoa päivää vaikka pakolliset työt alkavatkin painaa päälle.Huomenna kun on muuten ihan liian kiireinen päivä.

Maanantai- ilta meni oikein mukavasti.Olen saanut nyt pidettyä ne asiat jotka itselleni lupasinkin.Toivottavasti jatkossakin kun työkuviot astuvat mukaan.Pääsin vihdoinkin luistelemaan.Oli tosi kiva ja tämän urheiluputken toivon myös tulevan kuvioihin mukaan.Minulla kävi myös vieraskin.Häntä ei ollutkaan näkynyt pariin kuukauteen.Oli kiva kun hän on tervehtynyt.

Tiistaina pidinkin itseni hemmottelupäivän.Täytyy myöntää että hyvää teki ennen töihin lähtöä.Ei tästä sen enempää.

Keskiviikkona sitten olikin vauhdikkaampi ja kylmempi päivä.Pakkasmittari viuhui yli 20 astetta miinuksella.Työpäivä meni hyvin mitä nyt muutaman tunnin yöunet pistivät repimään leukapieliä aika-ajoin.Iltapäivällä sitten seisottiin nelkkarilla jonossa 50 minuuttia onnettomuuden vuoksi.Osuin vähän ennen kolaria paikalle.Oli suorastaan ihme ettei kukaan kuollut kun autojen nokat olivat rutussa ohjaamoa myöten.Sain rakkaan puhelimeni huollosta ja se on nyt kuin uusi.Sain myös nettikoneen testattavaksi.Kello olikin jo kuusi ennenkun vihdoin olin kotona.En jaksanut valvoa kun tunnin ja jo seitsemältä kävin yöpuulle.Se siitä iltalenkistä.

Torstai sujuukin samalla kaavalla.Taas seisottiin nelkkarilla onnettomuuden vuoksi.Tällä kertaa tilanne oli jo lähes ohi ja liikenne alkoi sujumaan puolentunnin seisoskelun jälkeen.En tiedä miten kävi henkilöauton kuljettajalle.Sen auto oli pahemmin romuna kun edellispäivän autot.Vaurioitakin tuli nyt useampaan autoon kun eilen.Sain myös uuden nettiliittymän.Nyt saan sanoa soneralle hyvästit.Alkoi v…ttaa tosi paljon kun nostivat kerrallaan nettimaksua 10 eurolla/kuukausi.Nyt se on yli 49 euroa/kuukausi.Lupasivat nostaa nopeutta  kahteen megaan niille joilla lasku kallistui,mutta mitä se auttaa kun viimeksi minulle puhelimessa sanoivat ettei tänne voi nostaa.Se on 1 megan ja sillä siisti.Se onkin koko ajan temppuillut muutenkin.Tämä nykyinen näyttää toimivan oikein hyvin vaikka otin alkuun hitaan nopuden ja laskukin on alle 1/3 osan soneraan verrattuna.Tästä nämä hyvät päätökset toivottavasti jatkuvat.Työkaveri kyllä yritti tänään pilata hyvän tuuleni ja koetti keksiä kaikkea negatiivistä sanottavaa.Sitä selvästi ottaa päähän kun en enää kerro asioistani.Pidän hänet itsestäni mahdollisimman kaukana.En enää anna hänen pilata hyvää virettäni.Nyt tästä lähdenkin liikunnan pariin tunniksi.

Tästä se taas alkaa uusi yritys.Luultavasti kevään viimeinen.Koska ajatus tuntuu yhä hyvälle niin soittelen klinikalle heti kun aukeaa tauolta ja varaan ajan ensimmäiseen PAS:iin.Jos tätä taukoa ei olisi ollut en luultavasti olisi lähtenyt yrittämään,mutta kun olotila on nyt rento ja ei stressaantunut,niin en näe mitään estettä miksen voisi vielä yrittää.Muutenkin sain nyt tauolla taas varmuuden sille että tämä on minulle se ainoa oikea tie ja muutenkin elämäni on näin just ihan hyvä.Hellyys on se ainoa asia joka puuttuu,mutta uskoisin löytäväni siihen ratkaisun vielä.Tämä tuntuu nyt kyllä todella hyvälle

Tänään myös muutakin hyvää tämän pakkasen keskelle(-18 astetta).Menen ottamaan kiharat pitkiin hiuksiini.Nehän toki nyt lyhenee aika paljon,mutta uskoisin pituuden silti riittävän.Edellisestä parturikeikasta onkin jo 1-1,5.Viimeksihän nämä leikkasi tuo miestuttavuus.

Tämän päivän vielä nautin vapaudesta täysin rinnoin.Keskiviikkona alkaa arki kun on mentävä töihin.Ei millään viittis lähteä niin negatiiviseen ympäristöön piinattavaksi.

Uusivuosi lähti värikkäästi käyntiin.Heti ensimmäisenä päivänä jo jätin miehen.Siitä kuitenkin seurasi paljon hyvää.Sain itselleni myönteisen ja aktiivisen traivin päälle.Nyt minusta tuntuu ettei mikään voi mennä pieleen mitä teen.Saan asioita hoidettua pois ennätysvauhtia ja arkikin rullaa nyt hyvin.Jotenkin kaikki on uudella uralla.

Toinen päivä lähti käyntiin puhelulla toisen miehen kanssa.Välillämme on nyt hyvä suhde.Juttelemme nykyään enimmäkseen puhelimitse ehkäpä noin kerran viikossa.Se on sellaista normaalia kahden ihmisen välillä olevaa.Ei niinkun ennen.Välimme on jotenkin muuttunut.Voisin sanoa että ollaan oikeastikkin vain ystäviä.En tiedä miten reagoisin nykyään häneen jos tapaisimme.En nyt osaa selittää tämän paremmin. Näin myös exän tai oikeastaan hänen autonsa ja hän ajoi ohitseni kun olin pankkiautomaatilla.Pelkäsin kyllä törmäämistä,mutta onneksi kuitenkin siltä vältyin.Exän näkeminen kyllä tuntuu yhä pahalle ja nostaa esiin pelkotiloja.Sen sijaan törmäsin vanhaan tuttuun joka kertoi että minua on kaipailtu paljonkin ympäri maakuntaa.Lähetin terveisiä ja lupasin vuoden päästä palata kuvioihin mukaan jollakin tapaa.Se keskustelu oli mielenkiintoinen kaikin puolin.Työtäni oli osattu todella arvostaa.Siitä tuli ihan hyvä mieli ja se että minua ei oltu unohdettu. Sain myös tuona päivänä tehtyä paljon muutakin oman paremman elämäni eteen.Päivän kruunasi illalla tullut viesti.Ehdin jo pelätä ettei jokaviikkoinen miesystävä lauantaina tulisikaan kun viimeksi oltiin niin lähekkäin.

Kolmas päivä menikin sitten kotia siivotessa ja miesvierasta odotellessa.Toisaalta pelkäsin tuota kohtaamista kun en oikein tiennyt mitä hänen suhteen tekisin ja mitä hän minusta haluaa ja miten häneen pitäisi suhtautua.Viesti häneltä vei pelon mennessään kun tiesin että hän tulee aikaisemmin kun normaalisti ja luultavasti myös lähteekin aikaisemmin.Niinhän siinä kävikin.Hän ei joutanut kauan olemaan mikä keventi tunnelmaa ja asioita kovasti.Keskustelu tietyistä asioista jätti hyvän ja rauhallisen olon.Oltiin nyt rentoja ja palattiin vähemmän kireään ilmapiiriin.Eräs asia kuitenkin jäi mietityttämään.Olin jo ehtinyt asennoitua siihen ettei hän halua seksiä kanssani,mutta saatan ollakkin väärässä.Tämän asian joudun kyllä vielä ottamaan uudestaan esille.

Olen myös tyytyväinen siitä,että veljeni näyttäisi viimeinkin menevän elämässään parempaan suuntaan ja ottavan vastuun elämästään.Se oli minulle helpottava asia kun ei tarvitse olla huolissaan.

Näyttäisi siltä että vuodesta tulee kaikinpuolin hyvä ja eteenpäin vievä.En vielä mieti työkuvioita.Niiden aika on sitten kun työt alkavat.Tämä tauko on tehnyt hyvää.Ei ole ollut työkavereita yhtään ikävä.Eniten toivon että pystyn pitämään nykyisen linjan vastustuksesta huolimatta.

Kävin treffeillä joista jo joskus aikaisemmin tulinkin jotain maininneeksi että sellaiset on tulossa.Miksi ihmeessä sotkea omaa elämää vielä lisää kun on jo muutenkin sekavaa.Siihen en osaa sanoa muuta kun että ei vissiin tarpeeksi sekavaa.

Treffit menivät hyvin.Ihan liian hyvin.Mies oli juuri sitä mitä sen kuvittelinkin olevan.Oikein ihanne mies.Kaikki ulkoiset puitteet täysin kohdallaan.Täydellinen mies.Kemiaakin olisi välillämme ollut.Se mikä sitten tökkäsikin tosi pahasti oli se että hän hurahti minuun jo ennen kun oltiin edes tavattu ja kun tavattiin,niin vielä enemmän.Hän sekosi minusta täysin.

Tästä pääseekin itse aiheeseen.Minusta ei vaikuta kovin terveeltä tämmöinen ja varsinkin kun hän haluaa sitoa minut itseensä heti.Toisesta tapaamisesta hänen mielestään me jo seurustellaan.Hän haluaa tavata minut heti uudelleen eikä tahtonut millään ymmärtää että en heti ole hänen kotiinsa lähdössä.Eikä tuntunut ymmärtävän miksi haluan edetä hitaasti ja tutustua vähitellen.Omaa tilaa ympärilleni en näytä saavan häneltä.Niinpä tätä asiaa kun olen nyt pari päivää miettinyt ja kelannut,niin luulenpa ettei juttumme jatku tämän pidemmälle.Käyn häntä tapaamassa vielä kerran ja hyvästelen.Tosiasiassa en luota häneen yhtään.Pelkään mennä hänen asunnolleen eikä sekään ole hyvä merkki.Ehkäpä tapaaminen jossain muualla olisi sittenkin viisaampaa.Hän sanoi ettei hänestä riesaa tule mutta jotenkin minulla on tunne ettei hän tule ymmärtämään tätäkään asiaa eli ohi mikä ohi.

Mikä oikein miehiä riivaa kun eivät puhetta ymmärrä.Sanoin hänelle moneen kertaan että painostuksesta katoan kuvioista.Silti painoi päälle ja koetti puhua minut ympäri ja saada asunnolleen heti ,kuten myöskin sitoutumaan heti häneen.Hän ei näyttänyt ymmärtävän kun sanoin ettei minulla ole mikään kiire sitoutua häneen.Sanoi vain “Tai sitten on”.En tätä kyllä ymmärtänyt miksi hän näin luuli kun koko ajan puhuin hitaan etenemisen puolesta.

Minulla on yhä sama ongelma kun ennenkin eli en ole uskottava.Sanojani ei uskota vieläkään.Tehtävää itseni kanssa riittää vielä tällekkin vuodelle.Tämäkin vuosi tulee olemaan oman elämäni kuntoon saattamisen vuosi.Uudenvuoden lupaukset on tehty ja ne aion pitää askel kerrallaan.Olenkin jo viimevuoden puolella ne aloittanut.Pidän myöskin kiinni yhä motostani “Mikä tuntuu ahdistavan,niin siitä on päästävä irti”.

Epäterveen suhteen tunnusmerkit http://dulchinea.ajatukseni.net/category/epaterveen-suhteen-tunnusmerkit/.