Päämääränä rakkaus

Tänään kävin läpi sen psykologilla käynnin tuon lapsi asian takia.Siellä meni kaksi tuntia.Sain luvan jatkaa prosessia eteenpäin.Se meni ihan hyvin.

Hassuinta oli se että hän ei osannut vastata minun kysymyksiin.Tuli tunne että kumpi se tästä asiasta tiesikään enemmän Lupasi ottaa selvää.Seuraava ja viimeinen käynti on kuukauden päästä.

Joitakin asioita oli mitä en aikaisemmin ollut osannut ajatella.Niitä nyt sitten pohdiskelen hissukseen eteenpäin.

Olo on hyvä,vaikka mieltä painaa alas nyt isän sairastuminen vakavasti.Koetan olla stressaamatta,vaikka se onkin vaikeaa.Toinen mikä vaivaa välillä on kun en tiedä mitä HÄN miettii tästä prosessista ja minusta ja meistä nyt tämän uuden asian johdosta.Emme meinaan ole tästä puhuneet keskenään mitään pitkään aikaan.Ei kyllä mistään muustakaan.

Olen kuitenkin päätökseni tehnyt ja nyt keskityn vain ja ainoastaan tulevaan projektiin.Kaiken muun pyrin työntämään taka alalle.Tämä asia kuitenkin vaatii vielä paljon pohjatöitä ennen h-hetkeä.Aika tuntuu menevän niin nopeasti.

Sain kaipaamani viestin eilen illalla myöhään.Olen huojentunut.Se riitää minulle kun tiedän että kaikki on kunnossa.Syyksi ilmoittautui työ.Sen verran on luotettava että uskon tuohon.

Löysin eilen paperit siltä ajalta kun viimeksi yritin lasta.Siellä oli kaikenlaista.Sellaistakin mitä en muistanut ja varsinkin päivät ja vuodet tahtoivat olla hukassa.Labratulokset ja potilaskertomukset.Nyt tiedän tarkalleen.Sain myös lisätietoa raskaaksi tulemisen pohjalle.Olo on jotenkin nyt vielä luottavaisempi tämän onnistumisessa.

On kuitenkin asioita johon minun on vielä saatava varmuus ja sen otankin esille työterveyshuollossa.Ensi viikko onkin näiden asioiden tiivistä selvittelyä.

Luin myös uudestaan vauva lehden numerosta 6-7 artikkelin “Kun isä on tuntematon”.Olen sen nyt lukenut jo kolmesti näiden kuukausien aikana ja aina siitä irtoaa jotain uutta.Pitää vielä käydä lukemassa vauvalehden nro. 4/2007 artikkeli  “Raskaaksi luovutetuilla siittiöillä”.

Löysin myös ovulaatiotestejä ja päätin nyt jo tehdä testit että saan varmuutta ensi kertaa varten.Se tuo kuitenkin varmuutta asiaan.

Tuntuu yhä hyvältä ja olenkin alkanut ottaa selvää kaikenlaisista vauvaa koskevista esineistä.En kuitenkaan vielä niitä lähde ostamaan.Olisi noloa jos pinnasänky olisi kämpässä eikä lasta sitten tulisikaan.Tulee liikaa ihmettelyä ja turhaa odotusta myös muille.Sitten kun testi näyttää plussaa ja asia on havaittu myös ultrassa niin ehkäpä jo sitten voin jotain ostaakkin.Haaveilen kuitenkin ja salaa suunnittelen

Nyt koetan saada asioita hoidettua vielä eteenpäin.Niitä omia rästihommia.Mieli on kuitenkin nyt niin helpottunut ja odotuksia täynnä että saan paljon aikaiseksi ennen ensimmäistä inseminaatiota.

Älkää pelätkö ei tästä tule kokonaan odotusplogi.Aion kyllä kirjoittaa muustakin .

Näin hänet tänään.Tosin vain vilauksen hänen profiilistaan ja pörröisestä tukastaan.Tutuksi tullut t-paita päällä. Niin lähellä,mutta niin kaukana.Laitoin viestin,mutta mitään ei ole kuulunut.Se onkin uutta,sillä aikaisemmin hän joko soitti välittömästi tai sitten tuli viestiä.Ehkäpä kuulen hänestä illalla.

Heti kyllä tulee epävarma olo suhteen laadusta kun toinen ei reagoi mitenkään.En saanut häneltä eilenkään viestiä.En enää tiedä mitä sanoa hänelle.Koko suhteemme on niin haavoittuva.Haluaisin kuulla että kaikki on hyvin.

Vielä muutama päivä sitten hän vakuutteli että tapaamisia on tulossa,mutta onko oikeasti sitä ei voi tietää.On vain uskottava ja luotettava siihen mitä on.Yritän pysyä maan pinnalla ja elää omaa elämää eteenpäin.En voi jäädä uneksimaan.Rakennan elämää vain itseäni varten ja ehkä mahdollista lasta varten.Minulla on myös aikomus toteuttaa niitä asioita jotka ovat minulle tärkeitä.Olen laittanut asiat tärkeysjärjestykseen.Elämäni on nyt kohdallaan ja sillä on tarkoitus.

Olen tätä asiaa pohtinut jo pitkään ja nyt on sen aika.Vanha elämäni on takana ja uusi voi alkaa.Eniten pelkäsin että tämä mies tuttava sotkee suunnitelmani,mutta iloiseksi yllätykseksi kävikin päinvastoin.Hän on luvannut olla tukenani ja ilmoitti jo ennenkun edes ehdin pyytää.

Olen varannut nyt ajan lapsettomuusklinikalle.On aika selvittää tämäkin asia pois mielestä.Olen tätä pohtinut jo niin pitkään ja pohtinut päätöksen oikeellisuutta sekä sen seurauksia ja kerännyt tietoa.Sillon kun viimeksi olin siellä kuusi vuotta sitten ja tuloksena oli keskenmeno ja sarja erilaisia sairauksia,niin luovutin.En myöskään kokenut olevani valmis aloittamaan hoitoja uudestaan ja tekemään lasta perhekriisien keskelle.Nyt on asiani siinä kunnossa että voin tämän vaativan projektin aloittaa.Se tulee olemaan rankkaa ja kallista,mutta jos tuloksena on oma lapsi,niin se on sen arvoista.Isää sillä ei tule olemaan koskaan.Se on sääli,mutta voihan olla että joskus asun jonkun miehen kanssa yhdessä ja hän saa siitä tarvittavan roolimallin.

Tämä päätös on kypsynyt hiljalleen.Nyt kun olen yksin, niin tämä on ehdottomasti oikea päätös.En ole tekemässä lasta poistamaan yksinäisyyttä.En ole yksinäinen.Olen tästä asiasta 100% varma ja myös tästä että en halua hänelle isää.Kun miesystävä heitti vitsillä olevansa luovuttajana se ajatus ahdisti minua.Sanoin heti että ei käy.En halua hänelle biologista isää.En koskaan ole ollut mistään asiasta yhtä varma kun nyt tästä.Tulen tätä asiaa täällä käsittelemään kävi miten tahansa.

Tämä oli niin iso asia että kun se saatiin selvitettyä hänen kanssaan,niin suhteemme lujittui ja rauhoittui.Nyt hänen ei tarvitse pelätä minun tekevän hänelle paskaa temppua ja eikä hänen tarvitse pelätä myöskään sitä että kävisin vieraissa.Hän kun on luullut että edellinen raskauteni johtui siitä että olin käynyt vieraissa.Suhteemme saa nyt edetä omaa tahtia ilman paineita.Jo sekin kertoo minulle paljon,että hän tarjoutui tukemaan minua vaikkei olisi ollut mikään pakko.Arvostan sitä todella paljon.