Päämääränä rakkaus

En tiedä.Mussa täytyy olla joku vika kun nykyään joka neuvolan jälkeen masennun ja itken,vaikka kaikki on hyvin.Toiveet oli taas korkealla että jospa täällä olisi motivoitunut ja ystävällinen palvelu ja tulisi se tunne että kyllä suomessa pidetään odottavasta äidistä hyvää huolta,mutta ei ollut.Olen niin pettynyt neuvolajärjestelmään.Mä inhoan noita käyntejä.Olo on kuin olisi ollut poliisi kuulustelussa tai lähinnä tutkittavana jotain tiedekokeiluja varten.Tätäkö tämä on? Sisälle ja ulos.Seuraava aika kuukauden päästä.Onko kysyttävää? Haluaisin ennemmin kuulla kysymykset: Tarvitsetko lääkärille aikaa tai kaipaatko jotain jolle jutella vaikeista asioista?

Niin.Tätä se on sillon kun kaikki on hyvin teoreettisesti.Verenpaine ok.Pissa ok.Sydänäänet ok.Käyrien mukaan mennään.Painonlisäys ok ja tietojen tarkistus.Samalla minua tarkkaillaan mikroskoopin alla ja mietitään onkohan tuo kelvollinen äidiksi.

Mitä mä oikein näiltä käynneiltä odotan? En tiedä mitä kysyä ja tietoa ei jaeta jos et osaa kysyä,mutta mitä pitäis kysyä.Tuli taas niin turhautunut olo.Pahinta oli kun heidän tietokone ilmoitti puolisokseni exän ja sen yhteystiedot.Menneestä eroon pääseminen vie aikaa ja siihen törmää koko ajan vaikkei edes haluaisi.

Mun toiveisiin on jo niin monesti nyt alkumetreillä suhtauduttu vähätellen että alan kuulostaa jo ropotilta vastatessani että kaikki on hyvin.En enää jaksa välittää siitä miten selviän raskauden loppuun sairauksieni kanssa ja miten jaksan kun masentunut olotila valtaa kroppani neuvolan jälkeen eikä huvita tehdä mitään.

Eniten kaipasin raskauden alussa neuvolapalveluita ja lääkäriä.Sillon ennen kun sinne edes pääsi.Sillon kun alku oli vaikea ja keskenmeno lähellä.Sillon olisin tarvinnut asiantuntija apua.Monet keskenmenot voitaisiin minusta estää jos ihan alussa kun heti plussattua pääsisi suoraan lääkäriin ja saisi selkeät ohjeet mitä tehdä jos keskenmenon vaara on olemassa.Onneksi lapsettomuusklinikalta sen avun sain.Se mitä oikeasti kaipaa on lääkäripalvelu.Sitä olen kyllä kaivannut raskauden aikana,mutta se on niin harvoin ettei siitä ole ollut apua.Ilman työterveydenhuoltoa olisin nyt yksin sairauksieni ja raskauteni kanssa.Onneksi sieltä sentään saa apua heti kun tarvitsee raskausajan kysymyksiin ja ongelmiin.

Niin…Taidan kuulua niihin harvoihin jotka kokevat neuvolapalvelun olevan pelkkää silmänlumetta.Luultavasti se on joillekkin riittävää,mutta itse koen sen riittämättömänä ja ei asiakaspalveluksi vaan tutkimustarkoitukseen(tilastot) luoduksi järjestelmäksi.Olisi aika muuttaa se asiakaslähtöiseksi ja palvelemaan asiakkaan tarpeita vastaavaksi.Olisi kiva kun voisi vapaasti puhua ongelmista ilman että kyse olisi heti tutkimuksesta ja sinut luokitellaan lokeroon”poikkeava Äiti” vaan se olis auttaminen mielessä olevaa ilman tiimalasitunnetta.

Koko juttu voidaan tiivistää tähän kappaleeseen eli Kaipaan tunnetta “Sinä olet tärkeä.Me pidetään susta hyvää huolta”.