Päämääränä rakkaus

Tein uuden testin ja sen mukaan olen vielä raskaana.Ensi viikolla on eka ultra-aika.Toivottavasti kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu sillä käynnillä.

Asiat menee hissukseen eteenpäin.En voi muuta kun olla tyytyväinen nykyiseen elämääni.Se on juuri sellaista kun sen olen toivonut olevankin.

Tuon viimeisen kirjoitukseni jälkeen on tapahtunut paljon asioita hirvittävällä vauhdilla.En niistä lähde enempiä kertomaan,mutta jonkun sanasen nyt tähän laitan.

Olen ensinnäkin löytänyt miehen jonka kanssa olisi tarkoitus olla koko loppuelämä.Täydellinen hän ei ole sen olen joutunut toteamaan jo monesti niin täällä kun nyt lähemmin tutustuessanikin.Mitään kuitenkaan niin pahaa ei ole etteikö niitä voisi sallia ja hyväksyä.Minulla on hyvä olla sen kanssa.Olenkin nyt asunut hänen ja poikansa luonaan jo 3,5 viikkoa.Olen siis nykyään perheellinen.

Toinen hyvä uutinen on se että olen myöskin raskaana.Yllättäin.En uskonut tämän ihmeen koskaan tapahtuvan,mutta tulin raskaaksi ihan heti ja luomulla.Yllätys oli suuri kun ekaa kertaa elämässäni sain plussan testi-ikkunaan.Nyt toivon sen pysyvän sisälläni,vaikka kaikki mahdolliset taudit on jo minuun iskeneetkin.Toivon ettei viimeviikkoinen tuhnuvuoto tarkoittanut keskenmenoa.

Veljeni kuolemasta on jo 2 kuukautta.Välillä itken ,mutta nykyään on jo päiviä jolloin en enää asiaa ajattele.Tästä en tämän enempää kirjoita vaikka aiheesta olisi ollut paljonkin kirjoitettavaa.

Elämäni soljuu hiljalleen eteenpäin ja vain aika voi näyttää miten minun käy.

Paljon kaikenlaisia ajatuksia pyörii päässä.Osaan löytyy vastaus ja osaan ei.Välillä syytän itseäni itsekkyydestä kun en ollut tukena veljelle.En ollut paikalla kun hän tarvitsi jotain jolle puhua…ymmärtäjää.Selittelen sitä oman elämän sekasorrolla.En jaksanut ottaa sitä hänen taakkaa vielä harteilleni.Onko minulla oikeutta yrittää puolustella etten puuttunut asioihin välistä.Mitä ja miten olisin voinut puuttua.Yritin olla lisäämättä hänen taakkaa.Hän koki sen ettei kukaan ymmärtänyt häntä.Minä ymmärsin ja tiesin.Ymmärsin aivan liikaa,koska olin jo käynyt saman läpi,mutten puuttunut asioihin.Olen tavallaan antanut siunauksen sille että häntä on saanut kohdella huonosti.Olisiko minulla edes ollut oikeutta puuttua hänen avioliittoon.Kerroinhan hänelle että tämä nainen vie häneltä hengen,mutta kun hän oli siihen niin “rakastunut”.Minusta kyseessä oli riippuvaisuus.Nyt tiedän että hänet oli alistettu.Hän ei jaksanut taistella itselleen omaa elämää takaisin.Muistan kun itse olin tässä käänne pisteessä.Hänelle tuli koko ajan lisää taakkaa kannettavaksi.Hän oli jo henkisesti kuollut.Nyt oli enää ruumiin vuoro jättää tämä maailma.Hänet ajettiin tähän tilanteeseen ilman että hän ymmärti mitä on tulossa.Millaista on elää sellaisten paineiden alla.Mitä on elää alistettuna kun minuus on viety.Tilanne paheni koko ajan.En silti olisi uskonut että tämä tapahtuu näin nopeasti.Tämän naisen tapaamisesta on vain 1,5 vuotta.Itse kestin 9 vuotta.

Minä sain käsityksen että hän haluaa niitä asioita elämäänsä joita tulevaisuuden suunnitelmiin oli tehty.Asia olikin päin vastoin.Hän koki joutuvansa ikiuiseen vankeuteen alistajan määrättäväksi ja hakattavaksi.Hän oli sanonut äidille että ei ole tottunut siihen että joku lyö.Minulle tästä hän ei koskaan kertonut.Olisipa äiti kertonut edes puolet siitä mitä tiesi ja näki.

Muuta keinoa hän ei enää tilanteensa ulospääsemiseksi keksinyt.Minulla olisi ollut näyttää hänelle montakin ovea.En vaan tiennyt että hän tarvitsee jonkun jolle puhua.Ei hän puhunut.Alkuun puhui.Minä tavallaan torjuin kun tuntui etten jaksa kuulla enää yhtään ikävää asiaa.Että en vielä ole tarpeeksi vahva.Ketkä tiesivät hänen itsemurhaaikeista vaikenivat.Minulle on tullut yllätyksenä monta asiaa.Kaikkea en tiennyt.Hän lakkasi kertomasta minulle.Hän lakkasi käymästä luonani.

Kun näin hänet viimeisen kerran.Tulkitsin hänet väärin.Olisin halunnut mennä käymään ja juttelemaan,mutta minulle oli tulossa vieras ja ajattelin käydä sitten myöhemmin.Nyt kun olen miettinyt viimeistä kohtaamista niin hän vältteli suoraa katsettani.Hän häpesi.Pelkäsi että huomaan hänen tuskansa.Sen että hän on itkenyt.Että näen kuinka hänet on alistettu.Kuinka häneltä on viety ihmisarvo,minuus.

Nyt kun kävin siellä minulle loksahti kaikki paikalleen.Millainen nainen ei huolehdi kodistaan ja lähimmäiestään mitenkään.Paska haisi.Jätteet ympäri taloa.Olin järkyttynyt mihin kuntoon talo oli saatu vuodessa.Itkin.Kukaan ei oikeasti pysty asumaan noin.Ei lattioita,pelkät kulkuväylätJärkytykseni on valtava.Pihaan päästessä ensimmäinen ajatus oli että veljeni on asunut vankilassa.Ollut vankina omassa kodissa.Jopa navetassa oli puhtaampaa vaikka siellä oli elukoita.Eläimilläkin oli siellä paremmat oltavat.

Niin…miksi en käynyt.Juuri siksi.En halunnut tietää.En halunnut järkyttyä.En halunnut uskoa tätä todeksi.Toivoin että olisin ollut väärässä.En ollut.Tämä nainen sai hänet hengiltä.

Niin…silti jokainen tekee omat ratkaisunsa itse.Niiden kanssa on vain kyettävä elämään…

Olo on tyhjä.Oman veljen äkillinen poismeno ottaa koville.Viimeistään nyt olisin sen keskenmenon saanut jos olisin ollut raskaana.Onneksi en ollut.Menetys olisi ollut suurempi ja tuskaisampi käsittää.

…Olla positiivinen.

Eilinen jatkui klönttimäisenä vuotona ja vähän seassa juoksevaakin.Tänään ei sitten enää vuotoa ole ollut.Loppuiko…sitä en tiedä.Poikkeuksellista vuoto kuitenkin on ollut aikaisempaan nähden.Yleensähän sitä on runsaasti ja kestää 6 päivää.

Huomenna testailen ja jään pohtimaan millonka voisin pongata seuraavan oviksen.Meneekö nyt ohi kun en osaa sanoa mikä oli ensimmäinen vuotopäivä vai onko iso vuoto vasta tulossa.Jos menee ohi niin se on vasta elokuu kun seuraavan kerran pääsen.Klinikka on kesän kiinni.

Olen miettinyt myöskin vuokrakohtua ja mahdollisuutta lähteä hakemaan lasta ulkomailta.Adoptio on liian hankala ja maksaa sekin aika paljon,joten ne rahat voisi käyttää omaan lapseen.Seuraavat hoidot voisi tehdä ulkomailla.Ottaisi vapaata töistä.Kyllä sitä jotenkin varmaan selviää rahallisestikkin.

Kuten arvelinkin.Klinikalta käskettiin jatkaa Teroluttien syömistä kun vuoto ei kerran ole runsasta.Ei nämä tavanomaiset kuukautiset ole,mutten kyllä usko raskaanakaan olevani.En ainakaan enää jos olinkaan.Jossain sanottiin että juokseva vuoto tarkoittaa ettei kiinnittymistä ole tapahtunut ja tämä sitten olisi että kiinnittyminen on tapahtunut.Itse en tiedä mitä on.Ehkäpä se keskenmeno ilman plussaa.Tosin täytyy nuo hormoonitkin pitää mielessä.Voihan se vuoto tulla niistäkin.Onkohan kukaan ollut raskaana vielä vuodon jälkeenkin?

Nyt on tullut semmoiset 4 kappaletta isoja tummia hyytyneitä klönttejä.Semmonen klöntti tuli tänä aamunakin.Vuotoa joka hyytyy sisälläni.Eilen tosin tuli hiukan juosevampaakin klöntin perästä.Maha ei enää ole kipeä sillai kun eilen.Panadoli auttoi ja illalla kykenin jatkamaan keittiön tekoa.Nyt taas normijuilintaa.

Näin taas mennään kohti lauantain testiä johon on enää aikaa 2 vuorokautta.Itse tiedän sen olevan nega,mutta pakkohan se on tehdä.Maanantaina soittelen sitten klinikalle jatkosuunnitelmista.Kunpa voisi vuokrata Suomessakin kohdun.

Sinne meni mun vauva.On senverran kovat kivut ettei epäilystäkään menkkojen alkamisesta.Myös vuoto on alkanut sakeana tummana klönttinä.

Toivoa en itse tässä näe,mutta tiedän että jos klinikalle soitan he käskevät jatkamaan hormoonin syömistä ja odottelemaan vuodon lakkautumista.Soitan sinne kuitenkin aamulla varmuuden vuoksi.Mitäänhän tälle ei ole tehtävissä tässä vaiheessa.

Vetäsin suurimman säryn lakkauttamiseksi yhden panadolin.Toivottavasti helpottaa pian sillä tää on tuskaa kun oikein toista jalkaa repii irti.Enpä muista millon viimeksi olisi ollut tällaiset kivut.

Hammaslääkäristä selvisin kunnialla ja kotimatkalla “törmäsin” tuttuun autoon ja kuskiin sen sisällä.Mitään ei kuulunut.Ei soittoa eikä textaria.Hän oli taas niin iloisen yllättynyt ja entäpä minä.Kävin vissiin taas kaiken tunneskaalan läpi kotimatkalla mitä löytyy.On sillä miehellä muhun ihme vaikutus.En voi kun ihmetellä.Edellisestä tapaamisestahan on jo todella pitkä aika.Ei kuitenkaan pelkoa että aloittaisin enää mitään sen hepun kanssa.Katsottu on ja todettu ettei mistään tule mitään sen kanssa vaikka mikä olisi.

Olin eilen illalla aivan varma menkkojen alkamisesta yöllä ja niinpä sujautin yöksi siteen housuihin.No eipä alkanut vielä.Aamulla oli nyt isompi hyytynyt klöntti pyyhittäessä,mutta vuodosta ei pysty vieläkään puhumaan eikä menkat ole koskaan näin edes alkaneetkaan.Kyllä se veri tulee ihan juoksemalla ja paljon.Nyt on ihan erinlaista kun edellisesen alkionsiirron jälkeen jolloin vuoto alkoi jo kp26:ssa.

Tein sen kuuluisan “nyt ainakin menkat alkaa-testin” eli päätin katsoa näkyykö raskaustestissä mitään merkkejä olenko raskaana vai en.No negaahan se näytti.Mitäpä muutakaan.Eihän mulla ole edes oireita raskaudesta.Alaselkä kipuja on ja pientä juilintaa,mutta nekin saattaa johtua reuhumisestani keittiönkaappien kanssa ja se kysta joka juilii muutenkin koko ajan.

Näillä tiedoilla mennään eteenpäin.Nyt on kp 31 menossa.Muistan sen testin jonka sillon aikoinaan tein ja sekin näytti negaa,mutta oli hautuessaan yön yli muuttunut plussaksi.Pakkauksissa sanotaan että testitulos ei ole enää luettavissa myöhemmin joten sivutin sen sillon ja seuraukset jo tiedättekin että kesken meni kun vihdoinkin lähdin lääkäriin jossa todettiin paha virtsatietulehdus ja sokeria virtassa.En meinannut sillon uskoa että olen raskaana kun tulivat kertomaan.Itku pääsi kun tajusin tehneeni koko sen ajan työtä jota ei raskaana ollessa saa tehdä enkä ollut mitenkään suojellut alkavaa elämää.Mä kun tiedän olevani sairas vasta kun menee tauti munuaisiin asti.Oireita ei vaan ole ennen sitä eikä muitakaan oireita ollut.

Nyt yritän selvitä taas vuorokauden eteenpäin eli huomiseen.Testipäivään aikaa 3 vuorokautta.Sillon vasta teen seuraavan testin,jos on jotain testattavaa.

Testi on yhä tekemättä.Klinikan antamaan päivään aikaa 4 vuorokautta.Sama meno jatkuu nyt eli aamulla verensekaista vuotoa, mutta ei vielä onneksi runsasta.Toivon yhä olevani raskaana.Edelleenkään ei mitään varmoja merkkejä raskaudesta kuitenkaan ole ilmaantunut.Normivuoto ei kuitenkaan ole alkanut,mutta sehän nyt ei vielä takaa mitään.Vasta plussa testissä kertoo tuloksen.Haluan elää tässä harhaluulossa edes hetken toivoen että se ei olisi pelkkää harhaa.Menkööt sitten vaikka tuohon viralliseen päivään asti.Näköjään parempi epätietoisuus kun tieto negasta joka romahduttaa unelmat jälleen kerran.

Tulin eilen rehkineeksi liikaa.Nyt olisi syytä ottaa varovaisemmin.Tänään tasaan oloa ja lepäilen enemmän.Yläkaappien asennusta pitäisi jatkaa,mutta en tiedä uskallanko.Huomenna on kauhupäivä kun menen hammaslääkäriin.

Olen jännittänyt eilisestä asti ja tuntuu että jännitys vaan syvenee kireäksi olotilaksi.Yritän olla rauhallinen ja levollinen,mutta kun pelottaa että vuoto alkaa.Eihän sille mitään voi.Sitä ei voi estää jos se on alkaakseen.En uskalla tehdä mitään mikä voisi laukaista runsaan vuodon.Hölmöä.

Eilen oli verensekaista valkovuotoa vähän ja tänä aamuna vähän.Se ei ole runsasta,mutta silti se pistää miettimään menkkojen alkua.Mahassa välillä nippaa,mutta ei juili niinkun yleensä kun menkat alkaa.Tosin minulla on menkat alkaneet ilman minkäänlaista kipuilua.Kipu on tullut vasta vuorokausi myöhemmin.Kaikki on mahdollista joka suuntaan vielä.

En uskalla tehdä raskaustestiä.En halua nähdä siinä negaa.Sitäpaitsi se on myöskin varmin keino saada menkat alkamaan:) Jospa tästä selviäis seuraavan etapin yli eli huomiseen.Nyt on enää klinikan määräämään testipäivään aikaa 5 päivää.

Päivä kerrallaan jännittyneessä mielentilassa.Mikähän poistaisi jännitystä?